Fida

 

Uutiskirje Helmikuu 2015.

Alkutunnelmia Kosovosta

Terveiset Kosovosta! Olen nyt viettänyt maassa neljä vauhdikasta päivää. Tällä hetkellä olen tosi innostuneella mielellä. Lentokentältä suoraan menin kumppanin visiopäiville vuoristoon. Siellä sain tutustua kumppaneihin ja suomalaisiin lähetteihin, joita täällä on tällä hetkellä yhden viiden hengen perheen lisäksi kaksi sinkkulähettiä. Visiopäivien jälkeen majoituin suomalaisten luo noin 20 km päähän pääkaupungista Pristinasta. On ollut mukavaa asua suomalaisten kanssa ja tutustua heihin, mutta tavallaan on vähän hankalaa asua kaukana keskustasta ja seurakunnasta. Odotan innolla sitä, että löydän oman asunnon. Olen nyt katsastanut useita asuntoja, mutta mikään ei ole oikein tuntunut vielä kodilta. Koska olen täällä kaksi vuotta ja tulen tekemään myös aika paljon työtä kotoa käsin, toivoisin, että paikka tuntuu kodilta. Tänne Suomi-talolle tulee pian kolme harjoittelijaa asumaan, joten täällä tulee olemaan vilskettä. Onneksi kuitenkin mahdun tänne vielä.

Sekä paikalliset että suomalaiset vaikuttavat tosi sydämellisiltä ja mukavilta, ja ovat auttaneet minua täydestä sydämestä kaikessa. Pristina kaupunkina tuntuu oikein kivalta ja tunnelmalliselta, vaikka näin talvella täällä onkin vähän harmaata. Täällä on tällä hetkellä yhtä kylmä kuin Suomessa, mutta kevään myötä kaupunki varmasti puhkeaa kukkaan. Kaupunki on täynnä idyllisiä ja edullisia ravintoloita ja kahviloita, joissa tarjotaan herkullista ruokaa. Vaikka kaupunki toisaalta on vireä ja täynnä nuoria ihmisiä, (olen lukenut, että Kosovon väestön keski-ikä on Euroopan alhaisin), on vallitseva tunnelma toivottomuus. Työttömyys ajaa ihmisiä sankkaan maastamuuttoon. Jatkuvasti kuulemme ihmisistä, jotka suunnittelevat muuttoa Saksaan paremman elämän toivossa. Ehkä tästä syystä kumppani on nimennyt oman sosiaalisen toimintansa ”Toivon taloksi” (House of hope).

Ensimmäiset päivät ovat olleet vauhdikkaita, ja olen tällä hetkellä varsin innostunut Kosovossa asumisesta ja työskentelemisestä. Ymmärrän, etten pysty muuttamaan koko maata, mutta tiedän, että Jumala on varannut minulle tehtävän sille ajalle, kun olen täällä. Rukoilen, että voisin olla täyttämässä sitä tehtävää tavalla, joka tuo Hänelle kunniaa. Sydämessäni on tällä hetkellä paljon kiitosaiheita, mutta myös rukouspyyntöjä. Kiitos Sinulle rukouksistasi!

Kiitosaiheet: Terveys (viime kuukausien sairastelujen jälkeen iso asia!), ihanat lähtöjuhlat, seurakunnan rohkaisu ja tuki, kaikki ihmiset, jotka ovat auttaneet minua näissä alkuvaiheissa sekä tunne siitä, että tulen viihtymään täällä ja että olen oikealla paikalla.

Rukousaiheet: Asuntokuvion selkeytyminen, helmikuun matkat Bosniaan pitämään lapsille osallistavia työpajoja ja Montenegroon alueellista koulutusseminaaria, jossa olisi valmistaa suuntaviivat seuraaville vuosille sekä oman paikan löytyminen paikallisesta seurakunnasta Kosovosta.

Lähettinne Itä-Euroopan lasten asialla,

Sina.